Työelämässä tarvittavien toisen kielen resurssien rakentuminen

Hankkeessa tutkitaan työelämässä tarvittavien suomen kielen resurssien kehitystä aikuisilla maahanmuuttajilla, joiden tavoitteena on työllistyä omalle alalleen Suomessa. Kaksi käynnissä olevaa koulutusuudistusta toimivat tutkimushankkeen yhteiskunnallisena kehyksenä: työttömille maahanmuuttajille tarkoitetun kotoutumiskoulutuksen uudistus ja ammatillisen koulutuksen reformi. Molemmissa koulutusta pyritään uudistamaan vähenevien taloudellisten resurssien varassa, ja molempien uudistusten keskiössä on työssäoppimisen lisääminen. Myös suomen oppimista toisena kielenä pyritään siis viemään yhä enemmän työpaikoille ja samalla kontaktiopetusta luokkaympäristöissä vähennetään. Koulutusuudistukset merkitsevät suurta pedagogista muutosta, ja hankkeen perusidea on analysoida, miten opiskelijoiden suomen kielen hallinta kehittyy uusimuotoisissa koulutusmalleissa. 

Osallistujat

Avainosallistujina on uusimuotoisen kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoita, jotka pyrkivät vahvistamaan työllistymisedellytyksiään. Hankkeessa tutkitaan heidän toisen kielen käyttönsä ja hallintansa kompleksisuutta ja dynaamisuutta. Myös positioinnit ja identiteettityö ovat tarkastelun kohteina, ja kieli-, koulutus- ja kotouttamispolitiikka, jotka tutkimuksen osallistujia ympäröivät ja ohjaajat, ovat olennainen osa tutkimusasetelmaa. 

Teoreettinen ja metodologinen tausta

Hankkeessa yhdistetään kaksi toisen kielen oppimisen teoriaa, jotka nojaavat käyttöpohjaisuuden ideaan: kieliekologia ja kompleksisten dynaamisten systeemien teoria (CDST). Sosiokognitiivisessa ekologisessa viitekehyksessä kieli nähdään sosiaalisesti jaettuna, dynaamisena ja toimintasuuntautuneena resurssina ja tarjoumat eli affordanssit avaimina kehitykseen. Kompleksisten dynaamisten systeemien teoriassa taas päähuomio on yksilön kielijärjestelmän eri osajärjestelmien keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja kehityksen käyttöpohjaisessa luonteessa, joka heijastuu sekä konstruktioiden että kielellisten käytänteiden muotoutumiseen. Näiden kahden suuntauksen yhdistämisellä haetaan merkittävää tieteellistä selitysvoimaa toisen kielen kontekstissa.

Hanke toteutetaan neksusanalyysina, jossa yhdistyvät CDST:n määrälliset variaatioanalayysit, visualisointi- ja mallinnusmenetelmät ja ekologiselle viitekehykselle ominaiset etnografiset menetelmät. Myös aivokuvantamismenetelmiä kokeillaan toisen kielen oppimisen kognitiivisten perusprosessien sosiaalisen perustan analysoinnissa.